Maaseudulle levisi kaikenlainen edistys ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen. Melkein joka kyl\u00e4st\u00e4 alkoi l\u00f6ytym\u00e4\u00e4n kansakouluja ja oppimisen halu alkoi liss\u00e4ntym\u00e4\u00e4n. Tiedonhalua perinteiseen maatalouden ammattiin lis\u00e4\u00e4ntyi hurjaa vauhtia. Ammattikirjoja alkoi ilmestym\u00e4\u00e4n ja samaan aikaan alettiin nopeaan tahtiin perustamaan neuvontaj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4. Pienviljelij\u00f6illekin perustettiin kaksi erillist\u00e4 valtakunnallista liittoa. N\u00e4m\u00e4 kaksi liittoa aiheutti h\u00e4mmennyst\u00e4 ja ihmetyst\u00e4 v\u00e4est\u00f6ss\u00e4. Niinp\u00e4 J\u00e4rventaustaan perustettiin my\u00f6s kaksi yhdistyst\u00e4. Yhdistykset perustettiin kaksikymment\u00e4luvun alkupuolella, mutta yhdistyminen tapahtui 18.3.1927. Ehtona yhdistymiseksi oli, ett\u00e4 Tampereella 18.4.1927 pidetyss\u00e4 kokouksessa Pienviljelij\u00e4in Keskusliitto ja Pienviljelij\u00e4in Liitto yhdistyisiv\u00e4t yhdeksi valtakiunnalliseksi j\u00e4rjest\u00f6ksi.<\/p>\n\n\n\n
11.2.1923 oli Hakam\u00e4keen kutsuttu kokous, jonka kokoonkutsuja oli Juuso Salo. P\u00f6yt\u00e4k.irjan all.ekirjoittivat Wihtori Jussila ja Aino Sajantila. Seuraavakokous pidettiin Levoniemess\u00e4 18.2.1923, jossa valittiin puheenjohtajaksi Juuso Salo ja rahastonhoitajaksi Wihtori Jussila. Sitten ryhdyttiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n t\u00f6ihin, sill\u00e4 Salom\u00e4ess\u00e4 suunniteltiin jo 24.3.1923 puutarha- ja karjanhoitokursseja. 18.9.1923 p\u00e4\u00e4tettiin perustaa apulannan koeruutoja 4kpl kovalle maalle ja 4kpl suolle. 6.3.1924 Salom\u00e4essa pidetyss\u00e4 kokouksessa oli talousarvion loppusumma 3550 markkaa. Rahoja p\u00e4\u00e4tettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 juurikasvikilpailun ja kaksi viikkoa kest\u00e4v\u00e4n karjanhoitokilpailun j\u00e4rjestelyihin. Opintoretkikin p\u00e4\u00e4tettiin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 samana vuonna Sant\u00e4m\u00e4en kartanon sikalaan ja kanalaan.<\/p>\n\n\n\n
Salom\u00e4ess\u00e4 26.11.1924 pidetyss\u00e4 kokouksessa puhuttiin ensi kerran oman talon rakentamisesta. Jaffet Alho oli luvannut lahjoittaa M\u00e4llin tilasta tontin yhdistykselle. Vasta 24.5.1926 Jukolassa pidetyss\u00e4 kokousessa saatiin ly\u00f6ty\u00e4 rakennushanke aluille. Rakennushankae viiv\u00e4styi usealla vuodella, kun kyl\u00e4ll\u00e4 toimi kaksi yhdistyst\u00e4 ja yhdistymisen j\u00e4lkeen voitiin hyv\u00e4ksy\u00e4 rakennuksen aloittaminen. Rakennusta varten perustettiin rakennustoimikunta johon kuuluviat A. M\u00e4kel\u00e4, J. Salo ja O. Laakso. Taloa rakennettin useana vuonna per\u00e4kk\u00e4in. Talon rakentaminen oli suuri ponnistus kyl\u00e4lle. Pidettiin iltamia, arpajaisia ja muita varainkeruu ohjelmia, jolla voitiin kustantaa talon rakeeus kustannuksia. Tietenkin useat tukki ja p\u00e4re talkoot pidettiin. P\u00e4re talkoita pidettiin Vanhankosken myllyn p\u00e4reh\u00f6yll\u00e4. Tukkeja sahattiin Jussilan ja Walton sahoilla. Vuonna 1934 elokuun 25 vietettiin Pirtin valmistumista. Olihan Pirtti ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo muutaman vuoden, mutta vasta 1934 rakennus urakka oltiin saatu p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Maaseudulle levisi kaikenlainen edistys ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen. Melkein joka kyl\u00e4st\u00e4 alkoi l\u00f6ytym\u00e4\u00e4n kansakouluja ja oppimisen halu alkoi liss\u00e4ntym\u00e4\u00e4n. Tiedonhalua perinteiseen maatalouden ammattiin lis\u00e4\u00e4ntyi hurjaa vauhtia. Ammattikirjoja alkoi ilmestym\u00e4\u00e4n ja samaan aikaan alettiin nopeaan tahtiin perustamaan neuvontaj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4. Pienviljelij\u00f6illekin perustettiin kaksi erillist\u00e4 … Lue loppuun